Palvelut

Yleisvalvonta

• Yleisvalvonnassa valvojan tehtävistä tärkein on yhteistyö rakennuttajan (tilaajan), muiden valvojien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa.
• Suunnitelmien tarkastaminen toteutuksen kannalta
• Viranomaishyväksyntöjen ja liittymissopimusten varmistaminen
• Urakoitsijoiden omanvalvonnan varmistaminen
• Kokouksiin osallistuminen;
• Dokumentointi (työmaamuistiot, mallikatselmukset);

Ajallinen valvonta

• aikataulujen tarkastaminen ja aikatauluseuranta
• asennustarkastukset ja toimintakokeet
• Rakennuttajan erillishankinnat ja -toimitukset sovitetaan aikatauluun

Laadunvalvonta

• urakoitsijan laatusuunnitelman tarkastaminen
• laite- ja materiaalihyväksynnät, aliurakoitsijoiden hyväksyminen
• asennus- ja työpiirustusten tarkastaminen
• asennustapatarkastukset (malliasennukset).

Kustannukset

• Lisätöiden oikeellisuuden arvioiti
• Maksuerien täyttymisen todennus
• Työaikaisten muutosten oikeellisuuden arvioiti

Dokumentointi ja valvojantyökalut

• Dokumentoinnissa käytämme Admicom Vision, Congrid, CX Planner ohjelmistoja
• Valvontakäynneillä meillä on käytössä laaja valikoima mittalaiteita sekä muita tarvittavia työkaluja.

Tekninen vastaanotto

• Riippumatta siitä, miten hanke on edennyt, urakoitsijoiden ja valvojan on varmistettava ennen vastaanottoa, että kohde on turvallinen ja terveellinen ottaa käyttöön. Jokaisesta vastaanotosta laaditaan kohdekohtaiset vastaanottopöytäkirjat ja muistiot.

Juridinen vastaanotto

• Juridinen vastaanotto on varsinainen vastaanottokokous, jossa yhteisesti todetaan, että työ on valmis ja täyttää sopimuksen mukaiset vaatimukset. Tästä laaditaan vastaanottopöytäkirja.

Taloudellinen loppuselvitys

• Vastaanoton jälkeen urakasta järjestetään taloudellinen loppuselvitys, jossa urakoitsija ja tilaaja selvittävät taloudelliset asiat. Ennen kokousta urakoitsija toimittaa tilaajalle lopputilityslaskelmansa eli koosteen maksamattomista maksueristä, lisä- ja muutostöistä, hyvityksistä ja muista mahdollista tilaajalle kohdistuvista rahallisista vaatimuksista (esi merkiksi riidanalaisia tilauksia).

Takuuaika

• Takuuaika on yleensä vastaanottotarkastuksesta lukien 24+3 kuukautta (2 vuotta +3 kuukautta ). Tänä aikana suoritetaan tarvittavat tarkastukset. Tarkastukset sovitaan vastaanottokokouksessa.

Määräaikaistarkastukset ja varmennustarkastukset

Määräaikaistarkastus (myös varmennustarkastus) tulee suoritta kaikissa kiinteistöissä, joiden suojalaitteina toimivien ylivirtasuojien nimellisvirta on yli 35 ampeeria, paitsi omakotitalot, kahden huoneiston rivitalot, yksittäiset kerrostalohuoneistot ja vapaa-ajan asunnot. Pelkille asuinrakennuksille ei myöskään määräaikaistarkastusta tarvitse tehdä, jos asuinrakennuksessa on muita tiloja esim. liiketiloja, tulee määräaikaistarkastus suorittaa kyseisille sähkölaitteistoille.

Kohteisiin joihin ei lakisääteisesti vaadita varmennus- ja määräaikaistarkastusta, omistaja (haltija) voi halutessaan tilata tarkastuksen. Suositeltavaa, koska ainoa todistus sähkölaitteiston turvallisuudesta on käyttöönottotarkastustodistus mittaustuloksineen. Tarkastustodistus kannattaa säilyttää huolellisesti. Varmennus- ja/tai määräaikaistarkastuksen hyötynä on myös se, että varmistetaan: Käyttöönottotarkastusmittaustuloksineen on tehty oikein ja kyseessä on laillinen urakoitsija sekä, että laitteistot täyttävät turvallisuudelle asetetun ja sähkömagneettiselle yhteensopivuudelle säädetyn tason.

Esim. asunnon osto- ja myyntitilanteessa sekä vuokraustilanteessa kannatta suorittaa tarkastus. Kiinteistön (sähkölaitteiston) omistussuhteen vaihtuessa, vaadi edelliseltä omistajalta kohteen sähköpiirustukset, tarkastustodistukset ja muut sähköalan mahdolliset dokumentit (esim. laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeet).

Ensimmäiset määräaikaistarkastukset olisi pitänyt suorittaa jo vuoden 2000 alkuun mennessä. Mikäli sähkölaitteistojesi määräaikaistarkastukset ovat suorittamatta, voit tilata tarkastuksen täyttämällä tilauslomakkeen (tilauslomakkeella voi pyytää tarjouksen, tilata tar- kastuksen tai lähettää palautetta), soittamalla numeroon 0505467592 tai sähköpostilla tästä.

Varmennustarkastus

Käyttöönottotarkastuksen lisäksi luokkaan 1 – 3 kuuluville laitteille on tehtävä kolmannen osapuolen varmennustarkastus. Varmennustarkastus on tehtävä myös tällaisten laitteistojen muutos ja laajennustöille.

Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 edellyttää varmennustarkastuksen suorittamista kaikissa kohteissa, jonka työalueen ylivirtasuojan nimellis- tai asetteluvirta ylittää 35 A, tähän eivät kuulu kiinteistöt kuten vapaa-ajan asunnot, omakotitalot ja kahden huoneiston asuinrakennukset.

Luokkien 1 ja 2 kohteet tarkastaa valtuutettu tarkastaja, tai valtuutettu laitos 3 kk:n kuluessa laitteiston käyttöönotosta.

Vna sähkölaitteistoista 1434/2016 6 § 2.mom tilat: Räjähdysvaarallisille- ja lääkintätiloille varmennustarkastus suoritetaan ennen käyttöönottoa. HUOM. Sähköturvallisuuslaissa 1135/2016, poistettiin räjähdysvaarallisten- ja lääkintätilojen luokittelu, kyseiset tilat tulee aina sisällyttää varmennustarkastukseen muiden luokiteltujen tilojen yhteydessä tai erikseen.

Verkonhaltijan (3c luokan) kalenterivuoden aikana rakennetuille sähköverkoille seuraavan kalenterivuoden aikana.

Varmennustarkastuksessa sähköturvallisuuslain 1135/2016 46 § mukaan, tarkastetaan kohde pistokokein,

a) että sähkölaitteisto täyttää sähköturvallisuudelle ja sähkömagneettiselle yhteensopivuudelle säädetyt vaatimukset

b) että sähkölaitteistolle on tehty asianmukainen käyttöönottotarkastus

c) että sähkötöiden tekijöillä on oikeus tehdä kohteen sähkötyöt ( 1135/2016 55 § ) (esim. kelpoisuustodistuksella, ilmoitus Tukesille on kunnossa tms.), kelpoisuus myös silloin, kun työ tehdään itselle tai lähisukulaisen hallinnassa olevaan huoneistoon tai asuinrakennukseen ( Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 56 § kohta 5 ), varmennustarkastus tehdään aina, vähäisiä töitä lukuun ottamatta.

d) varmennustarkastukseen on aina sisällytettävä kohteessa mahdollisesti olevat räjähdysvaaralliset tilat, palovaaralliset tilat ja lääkintätilat.

Varmennustarkastus ohjeita on standardissa SFS 5825 Sähkölaitteiston varmennustarkastus sekä varmennustarkastuksia koskevassa kortissa ST 51.24.

Tarkastuskohteen laajuus määritetään asiakirjojen ja keskustelujen avulla jo sopimusvaiheessa ja tarvittaessa myös käynnillä kohteessa.

Tarkastuksessa noudatan seuraavia periaatteita:

Selvitetään aluksi, mitä asiakirjoja ja piirustuksia kohteesta on käytössä ja mitä piirustuksia ja asiakirjoja urakoitsija on käyttänyt sähkölaitteiston rakentamisen perustana.

Selvitetään alkuvaiheessa, onko asennukset toteutettu asennusstandardien ja niihin rinnastetta- vien muiden normien mukaisesti ja onko tehty poikkeamia mainituista normeista

Varmistetaan pistokokein silmämääräisin havainnoin, mittauksin ja testauksin, että tarkastettava laitteisto täyttää sähköturvallisuudelle ja sähkömagneettiselle yhteensopivuudelle säännöksissä ja määräyksissä asetetun tason. Tarkastuksessa verrataan urakoitsijan käyttöönottopöytäkirjassa ilmoittamia mittaus- ja testaustuloksia varmennustarkastuksessa saatuihin mittaustuloksiin.

Kun tarkastettavaan kohteeseen sisältyy konedirektiivin mukaisia koneita ja laitteita var- mennetaan, että niille on tehty asianmukainen käyttöönottotarkastus. Mikäli koneelle ei ole tehty tuotestandardin mukaista tarkastusta, tai vaihtoehtoisesti suoritettu SFS-EN 60204-1 mukaisesti, se kirjataan puutteena tai voidaan sovittaessa suorittaa tarkastus. Mikäli on toi- mittu koneiden tai laitteiden osalta A2-94 tai SFS 6000 käyttöönoton mukaisesti, laitteisto sisältyy varmennuksen piiriin.

Mikäli havaitaan laitteistossa välitöntä vaaraa aiheuttavia asennuksia, Ilmoitetaan asiasta välittömästi kirjallisesti laitteiston haltijalle ja sähkötyön tehneelle sähköurakoitsijalle. Tukesille ilmoitetaan välittömän vaaran aiheuttaneesta asennuksesta.

Tarkastuksen dokumentointi

Varmennustarkastuksesta laaditaan sähköturvallisuuslain 1135/2016 edellyttämä varmennustarkastustodistus. Kohteeseen kiinnitetään varmennus- tarkastustarra ( vna sähkölaitteistoista 1434/2016 9 § ) esim. pääkeskukseen tai vastaavaan kohtaan.

Varmennustarkastustodistuksen tulee sisältää: Kohteen yksilöintitiedot, seuraavan tarkastuksen ajankohta, tarkastusmenetelmät sekä selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräysten mukaisuudesta. Varmennustarkastustodistukseen liitetään oikaisumenettelyohje, jonka mukaan asianosaiset voivat hakea oikaisua tarkastajalta itseltään. Tarvittaessa oikaisumenet- telyn mukaisesta päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen.

Varmennustarkastustarkastustodistus toimitetaan sähkölaitteiston rakennuttajalle ja rakentajalle (sähköurakoitsijalle). Rakennuttajan ( haltijan ) tulee säilyttää varmennustarkastustodistusta vähintään 10 vuotta ( seuraavaan tarkastukseen).

Määräaikaistarkastus

Määräaikaistarkastus perustuu sähköturvallisuuslakiin (1135/2016) ja sen perusteella annettuun sähköturvallisuusasetukseen (1434/2016), Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) antamiin viranomaismääräyksiin ja ohjeisiin.

Sähkötarkastusyhdistys SÄTY r.y:llä sekä ST-kortissa ST 51.23 on ohjeita määräaikaistarkastuksen suorittamisesta.

Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 edellyttää määräaikaistarkastuksien suorittamista kaikissa kohteissa, jonka työalueen ylivirtasuojan nimellis- tai asetteluvirta ylittää 35 A, tähän eivät kuulu kiinteistöt, kuten vapaa-ajan asunnot, omakotitalot ja kahden huoneiston asuinrakennukset. Pelkille asuinrakennuksille ei myöskään määräaikaistarkastusta tarvitse tehdä, jos asuinrakennuksessa on muita tiloja esim. liiketiloja, tulee määräaikaistarkastus suorittaa kyseisille sähkölaitteistoille.

Tavanomaisten rakennusten sähkölaitteistojen määräaikaistarkastusväli on 10 vuotta (luokka 1 ja luokka 2). Luokka 3:n jakeluverkon tarkastukset on tehtävä 5 vuoden välein.

Määräaikaistarkastuksessa varmistutaan siitä, että:

a) sähkölaitteiston käyttö on turvallista ja laitteistolle on tehty hoito- ja kunnossapito-ohjelmien mukaiset toimenpiteet

b) sähkölaitteiston käyttöön ja hoitoon tarvittavat välineet, piirustukset, kaaviot ja ohjeet ovat käytettävissä

c) sähkölaitteiston laajennus- ja muutostöistä on asianmukaiset tarkastuspöytäkirjat ja että pöytäkirjojen mukaiset korjaukset on tehty.

Tarkastetaan kuuluuko sähkölaitteistoon VNp (1314/94) Konepäätöksen perusteella käyttöönotettuja koneita. Mikäli sellaisia on, tarkastetaan konetta koskevan EY -vaatimuksen- mukaisuusvakuutuksen olemassaolo ja asianmukaisuus. Sähköturvallisuuslakiin perustuva koneen sähköturvallisuuden ylläpidon tarkastus sisältyy määräaikaistarkastukseen.

Määräaikaistarkastuksessa tarkastetaan koko kiinteistön sähkölaitteistot (eri aikoina rakennetut luokkien 1 ja 2, ja mahdolliset räjähdysvaaralliset tilat ja lääkintätilat ). Tarkastuskohteen laajuus voidaan määritellä asiakirjojen avulla tai lisäksi tarvittaessa käynnillä kohteessa jo sopimusvaiheessa. Lisäksi tarkastukseen vaikuttaa toimeksiannon varsinainen sisältö (esim. lisätyönä erilaiset sähkön laatuun vaikuttavien tekijöiden mittaukset kuten harmoniset yliaallot, vinokuormat, tehokertoimet jne. sekä laitteiston kunnon tarkempi tutkiminen esim. sähkölaitteistojen lämpökuvaus lämpökameralla).

Varmistetaan haltijan mielipide nykyisestä sähköturvallisuustasosta, onko havaittu rikkinäisiä sähkölaitteita, kuumenevia johtoja ja sulakkeita, sekä henkilökunnan ilmoitukset ja valitukset viallisista laitteista.

Määräaikaistarkastukset tehdään pistokokein valitsemalla sopivia otoksia.

Määräaikaistarkastuksissa arvioidaan eri aikakausina valmistuneiden laitteistojen turvallisuutta. Sähköturvallisuutta on osittain verrattava nykyisiin vaatimuksiin ja osittain aiemmin sovellettuihin määräyksiin.

Tarkastuksen dokumentointi

Määräaikaistarkastuksen havainnot kirjataan määräaikaistarkastuspöytäkirjaan.

Täydennetään edellä mainittua dokumentaatiota tarvittaessa erillisillä liitteillä, esimerkiksi mittaus- tai testauspöytäkirjoilla.

Määräaikaistarkastuspöytäkirja luovutetaan sähkölaitteiston haltijalle. Luovutuksen yhteydessä opastetaan haltijaa havaituistaturvallisuuspuutteistaja korjaustenkiireellisyysjärjestyksestä. Kohteeseen kiinnitetään määräaikaistarkastustarra ( Vna sähkölaitteistoista 1434/2016 11 § ) esim. pääkeskukseen tai vastaavaan kohtaan. Tarkastuspöytäkirjaan liitetään oikaisumenettelyohje, jonka mukaan asianosaiset voivat hakea oikaisua tarkastajalta itseltään. Tarvittaessa oikaisumenettelyn mukaisesta päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen.

Käyttöönottomittaukset

Sähköasennusten käyttöönottotarkastuksessa, silmämääräisen tarkastuksen lisäksi täytyy suorittaa käyttöönottomittaukset SFS 6000-6-61 (VDE 0100) mukaisesti, lääkintätilat SFS 6000-7-710 mukaisesti (10 A:la osa mittauksista), käyttöönottomittauksiin kuuluu ; suoja- laitteiden testaukset, oikosulkuvirtojen mittaukset, suojajohdon jatkuvuusmittaukset, eristysvastusmittaukset, resistiivisyysmittaukset jne.

Konemittaukset- ja testit

Kodinkoneet (silitysraudat, kahvinkeittimet jne) mitataan standardin DIN VDE 0701 ja 0702 mukaisesti (suojajohdinvastus 10 A:lla, tai suojajohdinvastus 200 m A:lla, vuotovirta, eristys- vastus).

Koneiden käyttöönottotarkastus: Vuoden 1995 alusta sai tuoda markkinoille vain kone- päätöksen 1314/94 vaatimuksen mukaisia koneita, lisäksi vanhat koneet oli muutettava 1996 vuoden loppuun mennessä konepäätöksen vaatimuksen mukaiseksi.

Koneen määritelmä: Kone on laite, joka muulla kuin lihasvoimalla käytettävien toisiinsa liitettyjen komponenttien kokonaisuus, jossa ainakin yksi osa on liikkuva (esim. akseli). Lisäksi kone on laite, joka on rakennettu ohjaamaan tai tekemään jotain työtä( esim. tuottamaan jotakin hyödykettä).
Kun kone on suunniteltu ja rakennettu terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti, sekä koneen sähkölaitteet on tarkastettu ja mitattu. Lisäksi koneelle on tehty vaatimuksenmukai- suusvakuutus, voidaan koneeseen kiinnittää CE-merkintä (oltava nähtävänä CE -merkintä- päivämäärä).
Uusi käyttöpäätös (VNA 403/2008) astui voimaan1.1.2009, työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta, käyttöpäätös velvoittaa työnantajaa hankkimaan vain määräystenmukaisia koneita.

Mikäli valmistaja tai tämän edustaja ei ole toimittanut vaatimuksenmukaisuusvakuutusta, siirtyy vastuu vaatimuksenmukaisuusvakuutuksesta koneen Euroopan markkinoille saattajalle, kuten myyjälle, maahantuojalle tai haltijalle.

Koneen valmistajan vastuu on kirjattu konepäätökseen ja haltijan vastuu käyttöpäätökseen.
Työturvallisuuslaki 738/2002 (tuli voimaan 1.1.2003) vaatii, että koneelle (myös. työvälineet) on ennen käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus, jossa varmistutaan koneen oikeasta ja turvallisesta toimintakunnosta.

Käyttöönoton jälkeen koneelle on tehtävä säännöllisin väliajoin määräaikaistarkastus ja aina poikkeuksellisen käyttötilanteen jälkeen.
Tarkastuksen suorittajan on oltava tarkastuksiin kykenevä, pätevä henkilö joka tuntee koneen rakenteen.
Koneiden sähkölaitteiden käyttöönotossa on suoritettava koneen tuotestandardin mukai- set testit.

Tuotestandartin puuttuessa, tehdään koneelle SFS-EN 60204-1 mukaisesti seuraavat testit;

1. Tarkastetaan, että sähkölaitteisto on dokumenttien mukainen
2. Suojamaadoituspiirin jatkuvuus ( todettava aina)
3. Eristysvastusmittaus
4. Jännitekoe
5. Suojaus va- rausjännitteiltä
6. toimintakokeet
7. Lisäksi säännöllisin välein määräaikaistarkastus, muutostöiden jälkeen sekä poikkeukselli- sen käyttötilanteen jälkeen standardin SFS-EN 60204-1 mukaiset soveltuvat testit.

Testeistä ja mittauksista tehdään käyttöönottopöytäkirja, josta selviää täyttääkö konedirektiivin antamat rajat ja onko koneen käyttö turvallista tai ei.

Jos kone on jätetty mittaamatta ennen käyttöönottoa on se vaatimusten vastainen. Esim. onnettomuuksien jälkeen, kuten tulipalot, koneiden sähkölaitteiden virheettömyyttä on vaikea todentaa jos siitä ei ole esittää mittauspöytäkirjoja.

Vakuutusyhtiöt ja työsuojeluviranomaiset osaavat kyllä kysyä käyttöönottomittauksia.

Koneen turvallista käyttöä ja kenttätarkastuksia tekee ja valvoo työsuojelupiirit. Ja jos tapahtuu henkilövahinkoja on TUKES osaltaan viranomainen, jolle asia kuuluu.

Koneiden sähkölaitteistojen haltija on aina vastuussa siitä, että työyhteisössä toimiva kone- kokonaisuus on vaatimusten mukainen. Jos koneella tapahtuu tapaturma esim. sähköisku, käsitellään asiaa rikoslain 47 luvussa (578/95) tarkoitettuna työsuojelurikoksena.

Muista, että kaikissa tapauksissa sähkötöiden jälkeinen tila, niin asunnoissa, koneilla ja ko- dinkonehuollon jälkeen on aina syytä suorittaa käyttöönottotarkastus sähkölaitteistojen osalta.

Sähköhäiriöselvitykset

Yleisimpiä sähkön laatuun vaikuttavien tekijöitä ovat harmoniset yliaallot, vinokuormat, alentuneet tehokertoimet, jännitteen alenemat jne. Kuluttaja huomaa sähkön laatuongelmat kohonneina loistehomaksuina, laitevaurioina ja toimintahäiriöinä. Uutena ongelmana on tullut esim. magneettikenttien vaikutukset tietokoneiden näyttöihin. Virran aiheuttamat magneettikentät aiheuttavat näyttöjen välkkymistä. Kuluttajat havahtuvat yleensä vasta, kun sähkön laatu on heikentynyt ratkaisevasti.
Nykyään sähkön laatuasioita voidaan ja tulisi miettiä jo suunnittelu vaiheessa ja myös silloin kun hankitaan uusia laitteistoja tai lisätään verkon kuormitusta (halvin tapa).
Häiriöt voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: galvaanisesti- ja sähkömagneettisesti johtuviin.

Galvaaniset häiriöt: pitkittäiset- ja poikittaiset transientit, maadoitusviat, yliaaltovirrat ja -jännitteet, jännitekatkot, jännitetason vaihtelut ja epäsymmetria.
Sähkömagneettiset häiriöt: virtojen aiheuttamat magneettikentät, jännitteiden aiheuttamat sähkökentät ja radiotaajuiset häiriöt.
Häiriöilmiöistä galvaanisesti johtuvat ovat helpompia mitata, todeta niiden alkuperä ja eliminoida ne. Vastaavasti sähkömagneettisesti johtuvat ovat usein hankalia ja vaativat pitempiaikaisia selvityksiä ja mittauksia.

Sähkön laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat: Yhä lisääntymässä oleva epälineaarinen kuormitus, taajuusmuuttajat, DC-käytöt, purkauslamppuvalaisimet ja kaksimuunnostekniikan UPS-laitteet. Uusien herkempien laitteiden pienempi häiriönsietokyky.